Historiamme
Kannamme ylpeänä perustajamme Heikki Huhtamäen nimeä. Vuonna 1920 leipurin poika Heikki Huhtamäki perusti Oy Huhtamäen Tehtaat -nimisen makeistehtaan Kokkolaan. Yhtiön alkuajoista lähtien olemme rohkeasti etsineet uusia mahdollisuuksia useilta markkinoilta ympäri maailmaa.
Sata vuotta sitten suomalaisten käytettävissä olevat tulot olivat nousseet merkittävästi, kiitos metsäteollisuuden vauhdittaman talouskasvun. Silloin nuori edelläkävijä Heikki Huhtamäki sai idean. Hän matkusti Venäjälle oppimaan makeistuotannon salat. Matkastaan innostuneena Huhtamäki perusti vuonna 1920 makeistehtaan vanhaan kivinavettaan Kokkolaan.
Aluksi O/Y Huhtamäen Tehtaat – A/B Huhtamäkis Fabriker valmisti 46 erilaista makeista pääasiassa käsityönä ja teki niille puisia pakkauksia. Alku oli kunnianhimoinen, sillä ensimmäisen vuoden aikana tehtaaseen palkattiin 61 työntekijää. Suomalaisten lisääntyneestä ostovoimasta rohkaistuneena tehdasta laajennettiin ja Helsinkiin avattiin myyntikonttori vuonna 1921.
1930-luvun suuren laman vaikutukset ulottuivat Suomeen, aiheuttaen taloudellisia vaikeuksia myös Huhtamäelle. Yhdistyminen toisen makeistehtaan, Hellaksen, kanssa vuonna 1932 pelasti yrityksen.
Heikki Huhtamäki halusi laajentaa näköpiiriään myös muille elintarviketeollisuuden alueille. Tämä johti yllättävään siirtoon: hän irtisanoutui Huhtamäen toimitusjohtajan paikalta, myi osakkeensa ja loikkasi muutaman luottotoverinsa kanssa teollisen leipomon Ipnoksen palvelukseen. Hänen johtokautensa aikana Ipnos laajensi tarjontaansa leivästä makeisiin – ja alkoi kilpailla Huhtamäki-Hellaksen kanssa. Myös Jalostajan johtoon kuuluminen kasvatti Heikin vaikutusvaltaa elintarviketeollisuudessa.
Erinäisten tapahtumien jälkeen Heikki osti Huhtamäki-Hellaksen takaisin. Nyt kaikki hänen liiketoimintansa oli saman katon alla.
1930-luku merkitsi yhtiön tarjonnan laajentumista makeisista muihin elintarvikkeisiin, pakkausten ollessa edelleen tärkeä osa liiketoimintaa.
Vuonna 1940 Heikki Huhtamäki kokosi kaikkki omistuksensa Huhtamäki-yhtymä Oy -nimen alle. Ajat olivat kovat, sillä maailma oli sodassa. Säännöstely ja raaka-aineiden puute asetti erityisvaatimuksia liiketoiminnalle. Ipnos toimitti armeijalle viljatuotteita ja Hellas keskittyi korvikkeiden kehittämiseen.
Heikki oli huolissaan liiketoiminnan jatkuvuudesta ja päätti että paras ratkaisu oli lahjoittaa suurin osa osakkeista Suomen Kulttuurirahastolle. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut hänen vetäytymistään yhtiön johdosta.
Henkilöstön hyvinvointi oli keskeinen Huhtamäen kiinnostuksen kohde, ja 1940-luvun puolivälissä yhtiö otti konkreettisia askeleita parantaakseen esimerkiksi äitiys- ja eläke-etuja. Aiheeseen keskittyminen vaikutti myös liiketoimintaan: lääkeyhtiö Leiras perustettiin vuonna 1948. Vuosikymmenen aikana Huhtamäen portfolio laajeni entisestään, myös terveystuotteisiin.
Niukkuuden aikojen jälkeen ihmiset olivat riemuissaan lisääntyneistä kulutusmahdollisuuksista. Koska Huhtamäki toimi jo lääketeollisuudessa, yhtiö saattoi sujuvasti laajentaa kosmetiikan tuotantoon. Tämä johti Fincoksen perustamiseen vuonna 1954. Kuluttajat toivottivat jokapäiväset ylellisyydet tervetulleeksi, sillä ulkomainen tuonti oli vielä rajoitettua. Vaikka Huhtamäki laajensi tarjontaansa jonkin verran 1950-luvulla, vuosikymmen oli enimmäkseen sisäisen kehityksen aikaa, esimerkiksi osaamisen kehittämisen ja tuotantolinjainvestointien muodossa. Samaan aikaan lujitettiin suhteita asiakkaisiin ja suureen yleisöön.
Vuonna 1959 Huhtamäki listautui Helsingin pörssiin. Kovin merkittävää rahoituslähdettä osakemarkkinoista ei kuitenkaan tuolloin tullut, sillä lainaraha oli selvästi edullisempaa.
1960-lukua leimasi nuorison vastakulttuurin nousu ja sosiaalisten normien mullistuminen. Leiras oli tämän trendin aallonharjalla lanseeraamalla ehkäisypillerit. Tämä auttoi yhtiötä nousemaan toiseksi suurimmaksi lääkevalmistajaksi Suomessa. Myös marjaviini ja -liköörivalmistaja Marli sekä Hellas olivat markkinajohtajia alallaan.
Huhtamäki osti lihanjalostamo Mensan, jolla oli oma purkituslinja. Näin yhtiö vahvisti merkittävästi asemaansa pakkausteollisuudessa. Tämä merkitsi myös uutta strategista suuntaa. Pakkaaminen kehittyi tukitoiminnosta erilliseksi liiketoimintalinjaksi, kun Polarpak perustettiin vuonna 1965.
1970-luvun aikana Huhtamäki-yhtymä Oy oli suuri monialayritys, joka toimi melkein 20:llä erillisellä liiketoiminta-alueella vaatteista putkiin. Tämä oli suunnan etsimisen aikaa – monia yritysostoja tehtiin, mutta mikään ostetuista yhtiöisyä ei jäänyt pysyvästi osaksi yhtiötä, jonka nimi lyhennettiin vuonna 1975 Huhtamäki Oy:ksi.
Huhtamäki määritteli uudellen toiminta-ajatuksensa yleishyödyllisestä ”kuluttajan tarpeiden tyydyttämisestä” kapitalistiseen ”kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle”, toki samalla täyttämällä työntekijöiden ja muiden sidosryhmien ”kohtuulliset odotukset”. Vientiin keskittyminen tuki valittua suuntaa, sillä Suomessa kysyntä oli pysähtynyt, tuonnista johtuvan kilpailun vaikutuksesta. Idänkauppaan, esimerkiksi Moskovan olympialaisten kerta-asioiden toimittamiseen, keskityttiin erityisesti ajan poliittisen ilmaston mukaisesti. Lännessä Polarpakista tuli Euroopan johtava kertakäyttökuppien valmistaja.
Juppien kultakausi ja talouden nousukausi muodostivat hyvän pohjan liiketoiminnan kasvattamiselle. Huhtamäki ylitti vientitavoitteensa, vaikkakin yhtiön juuret olivat edelleen tiukasti Suomessa.
Tähän mennessä oli käynyt selväksi, että laajentuminen monille eri toimialoille ei ollut paras vaihtoehto. Uusi strategia, joka johdatti yhtiötä keskittämiseen ja kansainvälistymiseen, otettiin käyttöön.
Strategia lähti hyvin lentoon kun Huhtamäki osti joukon amerikkalaisia makeisyhtiöitä, jotka oli koottu Leaf-nimen alle. Kauppa oli Suomen siihen asti suurin ja lähes tuplasi Huhtamäen liikevaihdon.
Makeisilla oli tärkeä positio yhtiössä, mutta pakkausliiketoiminta eteni myös: liiketoiminta-alue nimettiin uudellen Polarcupiksi ja Bellaplastin hankinnan jälkeen se nousi alan suurimpien toimijoiden joukkoon Euroopassa. Pakkausratkaisujen tarve kasvoi pikaruokakulttuurin saadessa jalansijaa Euroopassa.
Hyvät ajat päättyivät kun Suomi vajosi syvään lamaan 1990-luvun alussa. Myöhemmin Suomen EU-jäsenyys kuitenkin avasi uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Vuosikymmenen alussa Huhtamäki toimi kolmella pääliiketoiminta-alueella: makeiset, lääkkeet ja pakkaaminen. Oli käynyt ilmi, että pakkaaminen on strategisesti paras valinta. Polarcup oli näkyvästi esillä esimerkiksi kun Coca-Colaa nautittiin Barcelonan olympialaisissa ja uusia biomuoveja testattiin VR:n matkustajajunissa.
Huhtamäki oli nyt ruoan pakkaamisen ja kerta-astioiden markkinajohtaja sekä Euroopassa että Aasian ja Tyynenmeren alueella. Nyt päätettiin, että muista liiketoiminta-alueista luovuttaisiin ja kaikki ponnistelut suunnattaisiin pakkaamiseen.
Huhtamäki tähtäsi huipulle ja osti 14 pakkausalan kilpailijaa. Tärkeimmät kaupat olivat yhdysvaltalaisen Sealrightin osto vuonna 1998 ja hollantilaisen Van Leerin hankinta vuonna 1999. Yhtiön nimi muutettiin Huhtamaki Van Leeriksi ja pakkaamisesta tuli ainut liiketoiminta-alue.
Uusi vuosituhat antoi syytä juhlaan. Toisaalta talous oli tervehtynyt vaikeiden aikojen jälkeen, mutta toisaalta huoli ilmastonmuutoksesta kasvoi.
Huhtamäki halusi keskittää liiketoimintaansa edelleen. Van Leer -kaupan mukana tullut teolliset pakkaukset -liiketoiminta myytiin vuonna 2001, jonka johdosta Huhtamäestä tuli puhdas kuluttajapakkausyhtiö. Samaan aikaan yhtiön nimi vaihdettiin takaisin Huhtamäki Oyj:ksi.
Kasvava kysyntä sai yhtiön lisäämään tuotantokapasiteettia kansainvälisesti, ei ainoastaan olemassaolevissa tuotantolaitoksissa mutta myös avaamalla uusia. Vuonna 2008 yhtiö päivitti strategiansa. Kovien muovipakkausten liiketoiminta lopetettiin ja kuitupakkauksista, joustopakkauksista ja tarjoilupakkauksista tuli tärkeimmät liiketoiminta-alueet.
Toimintaympäristö on muuttunut monitahoisemmaksi, vaihtelevammaksi ja kansainvälisemmäksi kuin koskaan. Maailman väkiluku kasvaa, keskiluokalla on enemmän tuloja ja kaupungeissa asuvien ihmisten määrä on edelleen kasvussa. Huhtamäki toimii kaikissa maanosissa ja ruuan ja juoman pakkaaminen on yhtiön strategian keskiössä.
2010-luvulla Huhtamäki laajensi tuoteportfoliotaan ostamalla taivekartonkiosaamista ja vahvisti jalanjälkeään kehittyvillä markkinoilla. Pohjois-Amerikan liiketoiminta on muuttunut kasvamalla kaupan omien merkkien vähittäiskaupassa sekä tarjoilupakkausportfolion laajentuessa.
Kasvu oli vuosikymmenen vallalla oleva sävy. Innovatiot ja henkilöstön hyvinvointi ovat edelleen elintärkeitä Huhtamäen kasvulle. Kestävä kehitys on entistä suuremmassa roolissa ja yhtiö tarjoaa yhä enemmän kierrätettäviä ja uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja tuotteita.